Teksti Pekka Mäntylä // Kuvat Shutterstock ja Anni Koponen
Voiko asianajaja olla freelancer tai työskennellä osa-aikaisesti? Voiko IT-osaajasta tulla asianajotoimiston osakas? Muun muassa tällaista pohti työryhmä, joka esittää konkreettisia muutoksia asianajoalan sääntelyyn.
Asianajajaliitto asetti kolme vuotta sitten tulevaisuustyöryhmän pohtimaan yhteiskunnallisten muutosten tuomia haasteita alan tulevaisuudelle.
Työryhmän raportti miellytti liiton valtuuskuntaa kesällä 2018 ja poiki lisää työryhmiä. Sääntelytyöryhmä antoi väliraporttinsa viime kesänä, ja jälleen vastaanotto oli positiivinen, mikä tarkoitti ryhmälle lisätyötä: kesän 2020 kokoukseen haluttiin konkreettisia, tarpeisiin vastaavia muutosesityksiä.
Ryhmän puheenjohtaja Johan Aalto ja jäsenet
Matleena Engblom, Antti Innanen, Samuli Koskela, Sakari Lukinmaa, Jyrki Piiparinen, Sanna Svahn ja Minna Melender puristivat paperille konkretiaa.
Advokaatti kävi läpi esitysten pääsisältöjä Johan Aallon ja Sanna Svahnin kanssa.
Uutta: Asianajotoiminta voisi olla osapäivätyötä. Sirpalointikielto säilyisi, eli asianajaja ei saisi toimia osapäiväisenä asianajajana ja sen ohella esimerkiksi toisen yhtiön lakimiehenä.
Aalto: Aiemmin kokopäiväisyysvaatimusta on perusteltu sillä, että osa-aikaista työtä liitto ei pystyisi valvomaan. Se ei tunnu enää yhtä relevantilta. Uskomme, että valvonta saadaan toimimaan, vaikka asianajaja tekisi osan viikosta toisella alalla toimivan perheyrityksensä töitä tai harjoittaisi vaikka maanviljelyä. Tai hän tekisi vajaata työaikaa ollakseen osan viikosta kotona lastensa kanssa.
Svahn: Eläköityvät asianajajat, jotka haluaisivat jatkaa töitä osa-aikaisesti, ovat olleet tästä yhteydessä. He ovat käytännössä joutuneet eroamaan liitosta ja perustamaan lakiasiaintoimiston. Kaikki asiakkaat eivät ymmärrä merkityseroa asianajajan ja lakimiehen välillä, mutta eroamaan joutuville tilanne on ollut harmillinen.
Svahn: Korostamme, että osa-aikaisuus ei heikentäisi palvelun laatua, koska vaatimukset esimerkiksi kouluttautumisesta olisivat samoja kuin muillakin.
Uutta: Asianajotoimiston muun henkilökunnan sitouttaminen ja ulkopuolisen pääoman hankkiminen mahdollistettaisiin. Kantaosakkeista enintään 30 prosenttia saisi olla muiden kuin asianajajien hallussa, ja tuosta osuudesta vähintään 20 prosentin tulisi olla toimiston palveluksessa olevalla henkilöstöllä.
Aalto: Toimistojen määräysvalta pysyisi asianajajilla, mutta tarve omistuksen laajentamiseen perustuu käytännön elämän osoittamiin ongelmiin.
Svahn: Taloudellisten resurssien vuoksi pienillä toimistoilla nykyajan palveluiden tarjoaminen saattaa onnistua vain sitouttamalla ulkopuolinen IT-osaaja osakkuudella. Tällöin määräysvallalla ei ole ulkopuolelta tulevalle tekijälle välttämättä niin suurta merkitystä kuin omistuksen kautta tulevalla taloudellisella potentiaalilla. Kyseeseen voisi tulla erillisen tytäryhtiön perustaminen tai asianajotoimiston osakkuus.
Aalto: Vastaavasti firmassa voi olla vaikka fantastinen konttori- tai HR-päällikkö, joka haluttaisiin osakkuudella sitouttaa. Miksi se ei voisi olla mahdollista?
Uutta: Esteellisyyttä ei ulotettaisi toimiston muihin asianajajiin, mikäli asian hoito on erotettavissa ns. Kiinan muurilla. Tämä mahdollistaisi myös keikkatyötä tarjoavat freelancerit.
Aalto: On todennäköistä, että jatkossa yhä useampi liiton jäsen tulee työskentelemään verkossa. Samoin yhä useampi ei välttämättä jatkossa halua omaa toimistoa vaan tarjoaa palvelujaan useammalle taholle. Muilla aloilla tämä on täysin hyväksyttävää, ja toivottavasti jatkossa myös meillä.
Uutta: Liiton nettisivujen Löydä asianajaja -palvelussa voisi jatkossa ilmoittaa asianajajan osaamisalueiksi vain 2–3 oikeudenalaa. Lisäksi vuosittaisesta 24 tunnin (nykyään 18) kouluttautumisesta 18 tunnin tulisi olla ilmoitettuihin osaamisalueisiin liittyvää lainopillista koulutusta.
Svahn: Asiakkailta olen kuullut, että liiton sivuilta tietyn oikeudenalan toimistoa valitessa laadun tae ei aina toteudu. Pienikin toimisto saattaa ilmoittaa hallitsevansa vaikka 20 osaamisaluetta, mikä tuskin todellisuudessa pitää paikkansa.
Asianajajan syvempää erikoisosaamista osoittamaan työryhmä esittää monessa maassa käytössä olevaa akkreditointi-tutkintoa. Akateemisen osaamisen lisäksi siihen vaadittaisiin viiden vuoden täysiaikainen työkokemus.
Svahn: Peruskouluttautumiskiintiön kasvattamisesta haluaisin itse vielä lisää keskustelua. Auttaako se meitä takaamaan laadun vai onko se vain rasite?
Työryhmän jäsenet ovat jo ehtineet saada kommentteja esityksistään.
– Valtaosin palaute on ollut positiivista. Tiettyihin asioihin on suhtauduttu myös kriittisesti, usein siten, että ”olettehan huomioineet tämän ja tuon asian”. Olisihan se jopa kummallista, jos mitään ei kyseenalaistettaisi, Aalto toteaa.
– Me asianajajat pyrimme usein etsimään yhtä totuutta. Sellaiseen esityksemme ei pyri, vaan kyseessä on meidän näkemyksemme siitä, miltä alan tulevaisuus näyttää ja miten alaa kannattaisi siitä näkökulmasta kehittää.
Johan Aalto toteaa olennaisen tavoitteen olevan, että Asianajajaliiton jäsenyys on houkutteleva valinta jatkossakin.
– Maailma ei ole mustavalkoinen, ja esityksissäkin on kyse arvovalinnoista. On äärimmäisen hyvä, että syntyy keskustelua ja mietitään, miksi rajoituksia on ollut olemassa. Itse en näe, että muutokset lopulta olisivat toteutuessaan edes kovin dramaattisia.
”On äärimmäisen hyvä, että syntyy keskustelua ja mietitään, miksi rajoituksia on ollut olemassa.”
Näkemyksiä edelleen mahdollista esittää
Sääntelytyöryhmä katsoo, että sen esitykset eivät edellyttäisi lakimuutoksia. Tapaohjeisiin sen sijaan tarvittaisiin jonkin verran muokkauksia, ja muutokset edellyttäisivät myös periaatepäätöksiä liiton hallitukselta.
Työryhmän esityksestä on keskusteltu osastojen vuosikokouksissa sekä Helsingin Asianajajayhdistyksen keskustelutilaisuudessa. Työryhmä laatii kevään aikana ehdotukset muutosten tarkoista sanamuodoista perusteluineen, ja liiton hallitus tekee ehdotuksen perusteella esityksen liiton valtuuskunnalle.
62-jäseninen valtuuskunta käsittelee ehdotuksen kesäkuussa.
– Osastojen puheenjohtajat kokoustivat maaliskuun lopussa, jolloin koottiin yhteen osastoissa esille tulleet näkemykset. Jokainen asianajaja voi kuitenkin edelleen olla yhteydessä oman osastonsa hallitukseen ja esittää mielipiteensä, Asianajajaliiton puheenjohtaja Jarkko Ruohola sanoo.
Valtuuskunta voi kunkin muutettavaksi ehdotetun kohdan osalta hyväksyä tai hylätä sen tai päättää, että asia vaatii lisää selvityksiä tai harkinta-aikaa.
– Osa ehdotetuista muutoksista voisi hyväksyttyään tulla voimaan hetikin, mutta osa vaatisi 1–2 vuotta valmistautumisaikaa, Ruohola toteaa.
Arkisto